Tässä tehtävässä piti suunnitella vanhalle kirjalle uudet kannet. Kirjalle piti keksiä nimi, tarina ja sitten piti suunnitella kannet, kiinnittäen huomiota kahdessa edellisessäkin graafisen suunnittelun tehtävässä mainittuihin asioihin, eli sommitteluun kuvitukseen, typogrfiaan, ym. Kaiken tämän lisäksi kirjan sisällä piti olla salaisuus.
Kirjaksi valitsin erittäin vanhan kirjan, joka sisälsi jonkinlaisen raamatullisen sanoman, tarkemmin katsottuna kyseessä taitaa olla jonkinlainen raittiuden puolesta puhuva kirja. Minua viehätti sen ulkonäkö, sekä erityisesti sisäkansien kaksi eri omistuskirjoitusta. Ensimmäinen vuodesta 1841, ja toinen uudemman näköinen takakannessa. Omistajan nimen lisäksi niissä mainitaan Rauma. Se on mielestäni kiehtovaa, että tämä kirja on pysynyt täällä samalla paikkakunnalla siitä asti, ja nyt se on joutunut minun käsiini! Minun, joka en ollut koskaan käynyt täällä ennen kuin muutin tänne noin kolme vuotta sitten.
Kirja oli mielestäni jo valmiiksi salaperäisen näköinen, ikään kuin se olisi joku vanha loitsukirja, joten halusin korostaa sitä. Siksi en tehnyt kannelle muuta kuin että päällystin sen ohennetulla liimaseoksella. Kerran ennen kuin oli lisännyt etukannen tekstin, ja kerran sen jälkeen. Kirjasta tuli siitä vielä vanhemman näköinen.
Nimi viittaa tänä päivänä erittäin suosittuun Harry potter-sarjaan, jossa juuri loitsut ovat tärkeässä osassa. Salaisuutta varten leikkasin kirjan sisältöön neliönmuotoisen reiän mattoveitsellä. Paperista joka siitä sain irti, etsin sellaisia osia missä oli tyhjää tilaa, ja niitä sitten käytin kannen teksteihin. Etsin sopivan fontin Wordista (taisi olla Gothic) jolla ensin tulostin saman tekstin jonka halusin kanteen. Sitten aloin vapaalla kädellä jäjentää tekstiä niinin tyhiin kohtiin kirjasta irti leikkaamastani paerista mitä olin löytänyt. Niitä ei ollut paljon, joten se oli aikamoista sumplimista. Tein myös etukannen sisäpuolelle ornamenttikuvioita korostamaan vanhinta omistustekstiä. Lopuksi etsin vanhan kellon jonka laitoin kirjan sisään "salaisuudeksi" symboloimaan sitä, että aikaa ei voi pysäyttää, ei millään maailman loitsuilla. Niin se aika vaan vierii eteenpäin, ilman että voimme sille mitään.
Mitäköhän alkuperäinen omistaja olisi ajatellut jos hän olisi tietänyt kenen käsiin kirja lopulta joutuu?
Mitä hän olisi minusta ajatellut? Ja maailmasta yleensä?
Tehtävä oli mielestäni todella vaikea. Varsinkin minunlaiselle mielikuvituksettomalle henkilölle. En oikein myöskään keksi miten soveltaisin tätä opettajan työssä. Varmaan moni oppilas tykkäisi tehdä oman kirjan, ja se olisi todella hieno ja hyödyllinen tehtävä, tai vaikkapa pidempiaikainen projekti äidinkieleen. Mutta silloin teettäisin sen kyllä ihan alusta asti omana tuotoksena. Kertomuksineen kaikkineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti